JAA

Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtavat pankit ovat jo pitkällä lohkoketjuteknologian mahdollisuuksien kartoittamisessa.

Yhdeksän kymmenestä pankkialan ammattilaisesta kertoo yhtiönsä perehtyvän parhaillaan lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen maksusuorituksissa. Lohkoketjuhankkeiden tarkoitus on vähentää kuluja, nopeuttaa maksuja, vähentää virheitä sekä mahdollistaa uusia tulovirtoja. Tiedot käyvät ilmi Accenturen Blockchain Technology: How banks are building a real-time global payment network -tutkimuksesta.

Mikä lohkoketju?

Lohkoketjuteknologia on tapa tuottaa ja ylläpitää tietokantaa hajautetusti. Lohkoketjussa jokainen tieto(lohko) on sidoksissa edelliseen tietoon luoden yhdessä tietokannan. Mm. kryptovaluutta Bitcoin perustuu lohkoketjuteknologiaan.

Mullistuksia

17 prosenttia johtajista kertoo, että heidän pankkinsa ovat ”mullistuksen aallonharjalla”, ja 13 prosenttia on ”ottamassa teknologiaa käyttöön”. 70 prosenttia pankeista on vielä käyttöönoton varhaisessa vaiheessa: 30 prosenttia on mukana alustavissa kokeiluissa muiden yritysten kanssa, 27 prosenttia on laatimassa strategiaa, ja 13 prosenttia on vasta tutustumassa lohkoketjuteknologiaan.

– Maiden rajat ylittävät maksut ovat erittäin soveltuvia lohkoketjua ja hajautettuja tilikirjoja hyödyntäviä innovaatioita ajatellen, kertoo Jukka Myllyaho, Accenturen pääomamarkkinoihin erikoistunut konsultti.

–Teknologia voisi ratkaista tehottomuuksia ja hidasteita, jotka ovat tehneet rahan siirroista ympäri maailmaa kallista ja aikaa vievää. Maksusuoritukset voisivatkin toimia yhtenä ensimmäisistä testauskohteista lohkoketjun käyttöönotolle yrityksissä, Myllyaho jatkaa.

Lohkoketjuun uskotaan mutta sisäinen vastarinta jarruttelee

Tutkimustuloksista käy ilmi, että yleisin lohkoketjun käyttötapa ovat pankkien sisäiset maiden rajat ylittävät transaktiot, joita 44 prosenttia vastaajista piti ykkösprioriteettina. Muita tärkeitä käyttökohteita olivat maiden rajat ylittävät rahalähetykset, yritysmaksut ja pankkien väliset maiden rajat ylittävät siirrot.

Monet pankinjohtajat uskovat, että lohkoketjuteknologia auttaa pienentämään hallinnollisia kuluja, nopeuttamaan suorituksia ja vähentämään virheitä sekä tarjoaa uusia tulovirtoja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kautta.

Puolet haastatelluista johtajista kertoi tiedostavansa lohkoketjuteknologian integrointiin ja käyttöönottoon liittyvät haasteet. Haasteet liittyvät suurimmilta osin sääntelyyn (63 prosenttia) ja sisäiseen valvontaan (56 prosenttia) kytkeytyviin huolenaiheisiin, jotka ovat aiheuttaneet sisäistä vastustusta lohkoketjuteknologialle. Lähes kolmannes vastanneista mainitsi myös turvallisuuden käyttöönottoa hidastavana tekijänä.

– Lohkoketjuteknologian hyödyt eivät vielä tarpeeksi selviä monille johtajille, ja ylimmillä päätöksentekijöillä ei ole teknologiasta riittävästi tietoja. Pankkityöntekijät ja -johtajat pitäisikin saada perehdytettyä aiheeseen mahdollisimman pian. Lohkoketjun laajamittainen menestys maksuliikenteessä riippuu kuitenkin alalla tehtävästä yhteistyöstä, jonka avulla voidaan luoda liiketoiminnan prosesseja ja standardeja sekä toimintaa tukevia verkostoja, joihin kuuluvat sekä pankit että muut alan toimijat. Suomesta Nordea ja OP ovat mukana R3-konsortiossa, joka tutkii ja edistää lohkoketjun hyödyntämistä finanssitoimialalla. Lisäksi useat muut suomalaiset toimijat tutkivat lohkoketjun soveltamista, Myllyaho tietää.