JAA

Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa.

EU ja Turkki solmivat marraskuussa 2015 sopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut hillitä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Vain harva Turkissa tammikuussa 2016 haastatelluista syyrialaisista kuitenkaan uskoi olojen paranevan Turkissa ja moni suunnitteli pyrkivänsä Eurooppaan. Tänä vuonna jo kymmenet tuhannet ovat löytäneet tiensä Turkista Kreikkaan.

”Pakolaisten suuri enemmistö asuu leirien ulkopuolella”

Turkissa on enemmän pakolaisia kuin missään muussa maassa. Tammikuuhun 2016 mennessä Turkkiin oli rekisteröitynyt yli 2,5 miljoonaa syyrialaispakolaista. Pakolaisten pieni vähemmistö asuu Syyrian rajan tuntumaan perustetuissa pakolaisleireissä.

Tärkeimmäksi syyksi pyrkiä Eurooppaan lähes kaikki haastatellut syyrialaiset nimesivät taloudelliset ongelmat, ja niistä johtuvan kyvyttömyyden huolehtia omista ja perheidensä perustarpeista. Syyrialaisten elinolot ovat Turkissa pääosin huonot. Pakolaisten suuri enemmistö asuu leirien ulkopuolella, ja he ovat valtaosin kaiken avun ulottumattomissa.

Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle, ja arviolta vain noin neljännes leirien ulkopuolella asuvista syyrialaislapsista käy koulua.

Turkkilaisten suhtautumisen syyrialaispakolaisiin on raportoitu muuttuneen kireämmäksi sitä mukaa, kun turvallisuustilanne on Turkissa järkkynyt. Pakolaisiin suhtautumiseen vaikuttaa myös Turkin hidastunut talouskasvu ja suhteellisen korkea työttömyysaste.