JAA

Yritysten, kuntien ja valtion taloushallinnon digitalisointi mahdollistaisi Suomelle historiallisen tuottavuus- ja digiloikan. Yksin paperisista laskuista ja kuiteista luopumisen säästöpotentiaali on Suomessa miljardiluokkaa. Vuodenvaihteessa päättynyt Taloushallinnon runkoverkko -hanke esittääkin, että kaikki Suomessa liikkuvat kuitit digitalisoitaisiin.

Taloushallinnon runkoverkko -hanke (TARU) kokosi saman pöydän äärelle yritysten ja julkishallinnon sekä akateemisen maailman edustajia. Käteis- ja korttimaksukuittien digitalisointi on yksi merkittävimmistä asioista, joihin neljän yrityksen vetämässä verkostohankkeessa pureuduttiin.

– Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa sähköinen kuitti menisi automaattisesti kirjanpitoon ja kuittiarkistoon sekä esimerkiksi matka- ja kulunhallintajärjestelmiin. Paperi ei enää täyttäisi lompakoita ja mappeja. Sähköinen takuukuitti ei myöskään haalistu, ja kuittien skannausurakka työpaikalla jäisi historiaan. Kuittien digitalisointi toisi myös valtavat kokonaistaloudelliset säästöt ja helpottaisi harmaan talouden torjuntaa, Taloushallinnon runkoverkko -hanketta Tieto Oyj:ssä vetänyt Fredrik Jansson kertoo.

Paperista luopumisen kokonaistaloudellinen säästö- ja tuottavuuspotentiaali on merkittävä, sillä yhden kuitin tai laskun digitalisointi tarkoittaa arviolta 5–7 euron säästöä verrattuna paperisen kuitin tai laskun käsittelyyn. Yhteensä Suomessa liikkuu vuosittain satoja miljoonia kuitteja, ja perinteisen kuitin käsittelyyn kuluu keskimäärin viidestä seitsemään minuuttia.

infograafi-3_luovu-paperista

TARU-hanke ehdottaa: valtio vauhdittamaan muutosta

– Olisi hienoa, jos esimerkiksi valtiovarainministeriön joulukuussa koolle kutsuma Digitalisaatio 2020 -ryhmä ottaisi kuittien digitalisoinnin agendalleen, sillä standardien luominen onnistuu parhaiten, kun yritykset ja julkishallinto tekevät työn yhdessä, Jansson toivoo.

TARU-hanke ehdottaa myös, että julkinen sektori voisi ottaa suunnannäyttäjän roolin ja täysdigitalisoida omat taloushallinnon ketjunsa. Pelkästään valtionhallinto käsittelee 600 000 korttimaksukuittia ja noin 1,1 miljoonaa ostolaskua vuodessa. Valtio voisi lisäksi luoda rohkeita kannustimia yrityksille. Esimerkiksi vastaanottajan saama vähennysoikeus paperisen laskun loppusummasta kannustaisi yrityksiä siirtymään verkkolaskutukseen.

Tanskassa verkkolaskutus on ollut pakollista julkisen sektorin palvelun- ja tavarantoimittajille jo kymmenen vuoden ajan. Kuntia kannustettiin siirtymään verkkolaskutukseen vähentämällä verkkolaskutuksen tuoma säästöpotentiaali kuntien valtionosuuksista.